Vappumekko

Normaalista halpismekosta lähti idea hiukan parannella mekkoa, joten normaalista harmaasta mekosta tuli sitten lopulta tämän näköinen. Tässä harmaassa luomuksessa kaunein osuus on rintamus, jossa on kaunis laskos ja sen takia mekko mukaan alunperin lähtikin. Kaupassa ei vielä mieleen juolahtanut mitä kaikkea tälle mekolle vois tehdä..

Tässä pienessä isoäidin neliössä on ohje otettu kirjasta: Sekaisin langoista, josta idea mekon tuunaukseen muutenkin lähti. Isoäidin neliö on tehty kahdella puolipylväällä ja mun mielestä näin neliöstä tulee pienempi ja myös söpömpi. 

Reunuksen tein simpukka reunuksella, jossa on neljä pylvästä tehty yhteen kiinteään silmukkaan ja seuraavassa silmukassa on sitten piilosilmukka. Piilosilmukka korostaa nätisti simpukan muotoa ja sopi oikein hyvin tähän reunukseen. 

Tälläsiä tuli sitten suklaa muffinsseja tuli sitten leivottua pojan kanssa. Tai oikeammin äiti teki ja poika leikki ilmapalloilla. Tästä varmaan sitten löytyy syy miksi mekko ei ihan kauneimmin huomenna laskeudu vatsan seudulta, mutta menköön, onhan nyt vappu!

Tuunauksen tuloksia..

Mä mietin pitkään, että mitä ihmettä noista Novitan minikeristä oikein vois tehdä. Amigurumeista tulis todella pieniä, varmaan sopivia avaimenperiin, mutta sellasta ei oikeastaan tehnyt mieli tehdä. Niinpä kun tuijottelin vanhaa kulahtanutta lamppua olohuoneessa niin välähti.

No, minikerien virkkaaminen on kyllä aika hidasta puuhaa, koska lanka tuntuu hajoavan käsiin, ja koukkukin oli kokoa 2, eli tosi rankkaa nyhräämistä. Malli noissa tilkuissa on kirjasta: 200 virkattua ruutua, jonka on kirjoittanut Jan Eaton, ja mallin nimi on pitsiristi. Tietenkin hiukan muunneltuna, eli pienempänä.

Kuvat ei oikein tunnu tekevän tälle lampulle oikeutta, eli lähes yhtä epäfotogeeninen tapaus kun minä. Aika hankalaa tossa lapunvarjostimessa oli saada raitoja suoriksi, mutta muutaman purkamisen jälkeen ne kavennukset löysi oikeelle kohdalle. Periaatteessa lapmpunvarjostin ideaa vois kehitelle eteenpäin, mutta se jää nähtäväksi jaksaakohan sitä tehdä..

Lauantai ja Siili Suhonen

Pannari

2 dl vehnäjauhoja

0, 75 dl sokeria

0,5 teelusikallista leivinjauhetta

0,5 teelusikallista vaniljasokeria

0,5 teelusikallista suolaa 

4 dl maitoa

1 luomu kananmuna

50 g sulatettua margariinia, voita tai öljyä

Tässä on kyllä meidän pojan ehdoton viikonloppu suosikki ja äitihän tekee. Ohje on otettu kotikokin sivuilta ja muokattu kahdelle hengelle sopivaksi. Parasta tulee kun laittaa ruokaöljyä sillä lailla silmämääräisesti lorautettuna. Originaalin ohjeen löytää täältä Maailman paras pannukakku. Ite olen ostanut vielä oikein pannukakun tekoon teflonpinnotteisen vuuan, jotta annoskoko ei ole liian suuri. Päälle meillä laitetaan ehdottomasti mansikkahilloa ja syödään muumilautaselta. 

 Perjantai iltana sai alkunsa myös tämä siili, jonka ohje on kirjasta: Virkkaa amigurumi. Tarkotuksena olisi, että siili pääsisi hoitelemaan neulatyynyn virkaa, ettei neulat aina olisi kateissa sohvan uumenissa. Poika tuli kuitenkin heti aamusta kyselemään uuden ötökän nimeä, ja varmaan siili saa olla ihan leluna kunnes uutuuden viehätys kuluu hiukan.

Muuten on kyllä virkkaamisen suhteen pientä turhautumista aistittavissa. Ostin tässä pari viikkoa sitten uuden kirjan: 200 virkattua ruutua. Olen nyt tällä viikolla yrittänyt iltaisin siitä jotain virkatakin, mutta joko mulla on vääränlaista lankaa tai sitten jotenkin ihan väärä tyyli. Tulos ei ole yhtään niin tiiviin näköistä, kuin kirjan kuvissa. Täytyy välillä laittaa kirja sivuun ja keskittyä muuhun. No, ensi viikon tenttiä odotellessa on ehkä parempikin näin..

Piirakkasukat ja vähän muutakin

   

Olihan se pakko testata Novitan sukkalehdestä otettu ohje heti. Ihan kivathan näistä tulee, aika paksut kyllä jalassa, kun lankana on 7-veljestä. Tulossa nyt sitten samanlaiset vielä vaaleanpunaisena, kun rupes lapsettamaan..

Nuttus-sukkien ohjetta tuli sitten testattua 7 veljestä raita langalla, enkä muuten suosittele. Kamalan sekamelskan näköset niistä tuli, ja purkuun se sukkaparka päätyi. Novitan sivulta löysin sitten polvisukkien ohjeen. 


Joustinneule on tehty kahden silmukan palvikoilla ja kaksi palmikkoa jatkuu kantapäähän saakka. Ihan kivat näistä tuli, ja ite tein vielä harmaalla osalla lankaa reunuksen sukkiin kiinteillä silmukoillla. Raitalangassa kun silmä ei lepää, jos ei raidat ole tasassa.


                                       

Olihan se pakko vielä illalla ottaa kuvat kun sai lopullisesti vaalenpunaiset piirakka-sukat valmiiksi. Ihmetystä aiheutti pitkän aikaa sukkien nimi kunnes mulle vihjattiin, että näyttää ihan karjalanpiirakan rypytykseltä. Eli selvisi sitten sekin arvoitus. Oliskohan se sitten sukkia tehty tälle keväälle tarpeeksi ja siirtyminen lasten lapasiin edessä. Pari muutakin kevätprojektia jäänyt kesken, joten varmaan sitten takasin niiden pariin.

Rutto vai kolera? Eiku villasukat..

Pääsiäinenhän on tunnetusti kärsimyksen aikaa. Omani alkoi viime perjantaina poskiontelo punkteerauksella, kärsimystä kerrakseen näin pääsiäisen kunniaksi.


Tänään olisi sitten tarkotus jatkaa koulutussosiologian ja politiikan esseellä. Sitä ennen kuitenkin piristin itseäni kutomalla itselleni uudet sukat. Lanka on sama vihreä 7-veljestä, kuin sammakossa. Väri sopi mielestäni tähän kuvioon, koska neuleen kuvio muistuttaa mielestäni jännästi puun lehtiä. Pieni toive kevään nopeasta saapumisesta on siis heitetty ilmoille.. 

Tässä kuvio näkyy lähempää. Jostain syystä olen tehnyt tällä kuviolla sukkia nyt itselleni yhteensä kolmet, mutta pyörää on joskus turha yrittää keksiä uudelleen. Ohje näihin sukkiin osui silmiini nurinpäin-blogista ja ohje löytyy linkkinä osiosta linkkejä ja vinkkejä. Ensimmäistä kertaa tein kuitenkin pitsi osuuden myös kantapään puolelle.

 Ja kaikista ylpein olen kantapää osuudesta, siinä on käytetty tiimalasi kantapäätä ja katsokaa: ei yhtään reikää!

Mulle ei näiden kaikkien vuosien aikana ole vieläkään selvinnyt MIKSI se reikä ilmestyy sinne kantapäähän, mutta aika varma lääke sen estämiseen on jättää kantapään viimeisellä kierroksella puikkojen viimeiset silmukat nostamatta nurin ja vain neuloa ne normaalisti. Tiedä sitten mikä etiketti virhe tämäkin on, mutta itselläni ainakin toimii tiimalasi kantapäässä. Haaveena on vielä ennen kesää neuloa Novitan sukkalehdestä piirakkasukat (kiva nimi..). Muutenkin sukkien neulominen on mulle sitä parasta rentoutumista. Saa jopa hetkeksi unohtamaan sekä ruton että koleran!

Ja lopuksi vielä Hyvää Pääsiäistä! 

Sammakko ja pääsiäinen

     

Tänä pääsiäisenä päätin pojan toivomuksesta tehdä sitten pääsiäissammakon. Erityisesti räpylät on mun mielestä aika veikeet ja hauskat tällä sammakolla. Ohjeessa oli mun mielestä tällä kertaa suorastaan virheitä ja pään ja räpylät olenkin joutunut soveltamaan ohjeesta. Erityisesti pää oli ohjeessa ihan liian pieni! Ja eihän sellanen ole söpöä! 

Muutenkin amigurumejen vaikeimmaksi osuudeksi muodostuu mulla näköjään naaman tekeminen. Tälläkin sammakolla on aika, noh, erikoinen naamavärkki, jonka söpöys on kyllä katsojan silmässä. Ehkä siis palailen vielä siihen kun aikaa löytyy (yleensä yön pimeinä tunteina).

Before

Ja pitihän se korjata, kun asia jäi vaivaaamaan.. Alkuperäsessä ohjeessa suu oli tosiaan tehty keltasesta langasta, mutta paremmaltahan toi näyttää nyt. Vähän floppi kyllä tää amigurumi, mutta ehkä mä tokenen..

And After

Lankoja on alkanut taas kasautua lankakoriin ja kohta onkin taas aika mennä lankapaastolle, näin pääsiäisen kunniaksi. 

Erityisesti 7-veljestä raita tälläisenä vaaleanpuna-ruskeena oli vaan pakko ottaa kaupasta mukaan. Siitä ajattelin tehdä pitsivillasukat kevään väreissä. Ja siten ehkä perustella lähemmäs 8 euron törkyhinnan tarpeellisuuden. Kuviin on myös päässyt pojan pääsiäistiput, jotka saivat ihastuneen vastaanoton saapuessaan kotiin. Ja onhan ne aika söpöjä nekin.

Tuubihuivi kolmesti

Edellinen tuubihuivi jäi sitten tietysti sinne ostoskärryihin ja tilalle piti saada jotain äkkiä. Tuubihuivit aiheuttivat aluksi itsessäni ärsytystä ollessaan niin suuri muotivillitys, mutta osoittautuivat todella käytännöllisiksi. Nyt niitä tuli sitten valmiiksi kerralla kolme.


Tuubihuivit ovat aina oikein neuletta ja sen neulominen on kyllä välillä todella tylsää. Niitä oli kuitenkin mukava tehdä kipeänä, koska vaikueus aste oli olotilaan sopiva. Lankana kahdessa päällimmäisessä on Novitan Silmu ja alimmainen on saamaani paljon ohuempaa ja pörröistä, syksyisen oranssia lankaa. 


Värimaailma Silmussa on kummassakin näissä sävyissä kiva, toisessa selkeästi kevään pastellit ja punasävyinen on selkeästi saanut vaikutteita Suomen luonnosta. Kuvissakin näkyy, että langan harmaan sävyt ovat kuin suoraan suomalaisen kiven ja kallion sävyistä tehty. Varmaan tosi hyvän näköinen syksyllä ruskan aikaan. Tosin epäilen vahvasti onko huivit tallella enää ensi syksynä, siihen malliin niitä näyttää katoavan :)


Pyöröpuikoilla tekeminen on aika huoletonta, koska työn voi jättää kesken halutessaan ja pyöröpuikot ovat myös lapsiystävällisiä (tarpeeksi tylsiä ja vaarattomia)! Tosin supervilkkaan kolme vuotiaan kanssa pehmustettu huonekaan ei ole täysin turvallinen, joten kutimet pysyy kyllä suurimman osan aikaa omalla paikallaan lankakorissa.